Tiedekilpailun historiaa 

Koulun Kerhokeskus (myöhemmin Opinkirjo) julkaisi Tutki-Kokeile-Kehitä-toiminnan ohjelman toukokuussa 1979, vaikka kilpailun nimi ei tuolloin vielä ollutkaan selvillä. Sanoja ”tutkia”, ”keksiä” ja ”kehittää” yhdisteltiin eri tavoin ja pohdittiin, että "sana 'kokeilla' voisi myös jossain yhteydessä tulla kysymykseen" (työvaliokunnan pöytäkirja 9.7.1979). Usein nimiehdotuksissa oli myös sana ”nuoret”, jota ei kuitenkaan lopulta haluttu käyttää. Ehkä kaikkien vaihtoehtojen tiivistelmänä kilpailun nimi vakiintui nykyiseen.

Vuoteen 1985 kilpailu järjestettiin joka vuosi, mutta seuraavat neljä kilpailua kahden vuoden välein, vuodesta 1987 vuoteen 1993. Näinä ensimmäisinä vuosina kilpailuun osallistui töitä hyvin epätasaisesti: 38 työstä 188:aan.  Kilpailun järjestäminen vuosittain katsottiin toimivammaksi, mutta ongelmana olivat resurssien vähyys. Kun Tekniikan akateemiset TEK  alkoi vuonna 1992 järjestää kilpailua yhdessä Opinkirjon kanssa, vakiintui kilpailu vuosittaiseksi. 

 

OHJAAJAN TÄRKEÄ ROOLI

Alusta asti kilpailun tavoitteena oli saada aikuiset työskentelemään nuorten kanssa ja kannustaa myös sellaisiin töihin, joiden onnistumisesta ei voi aina olla varma. Nämä tavoitteet ovat pysyneet läpi koko kilpailun historian – yhdessä oppiminen ja tutkiminen kehittää nuorta ja saattaa auttaa tiedettä eteenpäin, vaikka itse projektin tulokset olisivatkin epäonnistuneet. Ensimmäisten vuosien painotus keksintöihin ja innovatiivisuuteen on sittemmin laajentunut kannustamaan nuoria myös teoreettisempaan tieteelliseen tutkimukseen.

Ohjaajan rooli kilpailussa on aina ollut suuri, ja alusta asti on palkittu myös ansioituneita ohjaajia – ja onpa ohjaajille ollut 1987 oma sarjakin, Tietokoneavusteinen opetusohjelma! Osallistua voi kuitenkin myös ilman ohjaajaa, mikä otetaan huomioon arvioinnissa. Myös muunlainen yhteistyö esimerkiksi tutkimuskeskusten ja yliopistojen kanssa on mahdollista. 

 

ARVOKKAAT YHTEISTYÖKUMPPANIT

Tärkeä osa kilpailun järjestämistä on jo ennen ensimmäistä kilpailua ollut neuvottelukunta, joka päättää kilpailuun liittyvistä asioista ja osallistuu töiden arvioinnin jälkeen lopputapahtumaan kutsuttavien tutkimusten valintaan. Myös lopputapahtuma on ollut mukana ensimmäisestä kilpailusta alkaen: töiden arvioinnin jälkeen lopputapahtumaan pyydetään kilpailijoita tasaisesti kaikista sarjoista ja aiheluokista. Näistä töistä tuomaristo valitsee palkittavat ja ulkomaisiin tiedekilpailuihin osallistujat.

Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailu tekee yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Yksi tärkeä yhteistyökumppani on Patentti- ja rekisterihallitus, joka arvioi töiden mahdolliset suojattavat kohteet. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös sponsorit ja lahjoittajat, jotka mahdollistavat jokaisen lopputapahtumaan kutsutun kilpailijan palkitsemisen, sekä neuvottelukunnassa mukana olevat tahot.

 

KANSAINVÄLISET KILPAILUT

Tärkeimmät kansainväliset kilpailut ovat Euroopasa järjestettävä European Union Competition for Young Scientists (EUCYS) ja Yhdysvalloissa järjestettävä Intel International Science and Engineering Fair (Intel ISEF).  

EUCYS on järjestetty vuodesta 1989, ja TuKoKe on toiminut kansallisena karsintakilpailuna vuodesta 1993. Helsingissä kilpailu on järjestetty vuosina 1996 ja 2011. Suomalaiset tutkijat ovat voittaneet kilpailun kahdesti ja saaneet myös monia muita palkintoja. 

Intel ISEF on järjestetty jo vuodesta 1950, ensimmäisen kerran TuKoKe:n osalta kilpailuun tutustuttiin 1980. Pysyvästi TuKoKe liittyi kilpailuverkostoon kuitenkin vasta 2012. Suomalaiset nuoret ovat menestyneet myös tässä kilpailussa. 

Uusimpana kansainvälisenä kilpailuna mukaan on otettu GENIUS Olympiad, jonka kansallinen karsintakilpailu Tutki-Kokeile-Kehitä on ollut vuodesta 2017 alkaen. GENIUS Olympiadissa on osallistujia yli 70 maasta. Vuonna 2017 suomalainen tutkimus saavutti kilpailussa toisen sijan. 

 

Haluatko tietää lisää kilpailun historiasta? Kilpailun täytettyä 35 vuotta koottiin historiikki, jonka voi tilata itseleen osoitteesta tukoke(at)opinkirjo.fi.